lauantai 23. toukokuuta 2015

Fiiliksiä

Viime viikolla alkoi ammatilliset opettajaopinnot. Avoimin ja odottaisin mielin kohti Pasilaa aamulla. Ilmoittautumisten ja aamukahvin jälkeen auditorioon kuuntelemaan tervetulosanoja ja onnitteluja. 1900 hakijaa ja 350 pääsi sisään, onhan se aika suoritus! Haave, joka minulla on ollut jo vuosia, on askeleen lähempänä toteutumista. Jouluna 2016 pitäisi olla valmista ja itseni tuntien, silloin on valmista. Vaikka kuinka yrittäisin himmailla, dead linet ovat minulle pyhiä ja jostakin se aika revitään. Hiukan kauhistuttaa tässä vaiheessa. Yleensä jaksojen alkaessa stressitaso alkaa nousemaan, mutta kun saa hommat aluilleen, niin sitten helpottaa. Amk-opinnotkin tuli puristettua vielä pienempien lasten kanssa, joten eiköhän tämä nyt jo suju.

Ensin hiukan vain niitä tehtäviä, joista tämä blogi ensimmäisenä. Tulen lisäilemään blogiin muitakin tekstejä hiukan ohi aiheenkin varmasti. Kaikki tekstini ovat kuitenkin jollakin tavalla opettajamaisia, paasauksiakin milloin mistäkin mieltäni kuohuttavista aiheista. Blogin kirjoittaminen on ollut mielessä jo pitkään ja joitakin tekstejä tulen kaivamaan "pöytälaatikosta".

Sitten niistä fiiliksistä. Eka päivä oli ihana! Opiskelun aloittaminen on aina yhtä mahtavaa. Kaikkien uusien ihmisten tapaaminen, odottava fiilis, mitä kaikkea tuleekaan oppimaan itsestään, muista ja elämästä. Opiskelun aloitus on kuin hyppäisi tuntemattoman junan kyytiin, määränpää ei ole vielä selvillä, mutta ylöspäin mennään. Ja vaikka matkalla olisi alamäkiä, lopulta on aina voittajana huipulla. Opiskelu kun ei koskaan mene hukkaan. Opiskelupäivien paras anti on ihmiset. Uudet ihmiset, joista jokainen antaa oman panoksensa yhteiseen hyvään. Uskoisin ja toivoisin, että itselläkin olisi jotakin annettavaa. Ainakin oma kokemus nuorista (kun ei itsekään ole vielä kauhean vanha, haha :D) ja niiden kanssa toimimisesta saattaisi olla hyödyksi muille. Kokemusta löytyy myös opiskelusta lähiaikoina kuten myös liike-elämässä työskentelystä. Työn, opiskelun, perheen ja harrastusten yhdistäminen on itselle normi, 70 prosenttia aikuisiästäni olen opiskellut töiden ohella. Mitä sitä tekemään yhtä asiaa kerrallaan, kun montakin menee siinä suloisessa pienessä sekamelskassa :)

Huippufiiliksillä kohti elokuun lähipäiviä. Kirjalistan kanssa kirjastoon ja ekan kaspertehtävän kimppuun!